Alla olevat tulokset ovat peräisin IFS-käsikirjoituksesta, joka on hyväksytty julkaistavaksi Scientific Reports -lehdessä. Viite ja DOI lisätään, kun ne ovat saatavilla.
Tulokset demonstraatioaineistosta, joka käsittää 4 402 tallennettua pään liikkeen tapahtumaa naisten huippujääkiekossa — esitettynä sellaisina kuin ne on raportoitu, menetelmät ja rajoitukset rinnalla.
Koko aineiston (n = 4 402) pääkomponenttianalyysi määritti, kuinka monta toisistaan riippumatonta ulottuvuutta kukin piirrejoukko todellisuudessa sisältää.
Ensimmäinen komponentti yksin selittää 76,3 % varianssista. Huippusuuruusmittojen vahva kollineaarisuus tarkoittaa, että tämä piirrejoukko on käytännössä yksiulotteinen — tapahtumien voimakkuusjärjestys eikä mitään muuta.
Ensimmäinen komponentti selittää 25,0 % varianssista; kaksi ensimmäistä yhdessä 38,3 %. Varianssi jakautuu useille toisistaan riippumattomille mekaanisille ulottuvuuksille sen sijaan, että se keskittyisi yhteen.
Yli puolta IFS:n rakenteellisen esityksen informaatiosta ei voida palauttaa mistään huippumittojen lineaarikombinaatiosta. Tämä tulkitaan ei-redundantin informaatiosisällön indikaattoriksi — ei todisteeksi kausaalisesta riippumattomuudesta — ja se tarkoittaa, että nämä kaksi esitystä eivät ennusta toisiaan: kumpaakaan ei voida rekonstruoida toisesta.
Kahden ensimmäisen pääkomponentin tasolle projisoituna perinteinen piirreavaruus osoitti huomattavaa päällekkäisyyttä jäällä tapahtuneiden (n=367) ja jään ulkopuolisten tapahtumien — vaihtopenkillä, lämmittelyssä, erätauolla, ottelun jälkeen (n=4 035) — välillä, eikä selvää avaruudellista rajaa ollut. IFS:n rakenteellinen avaruus osoitti osittain erilaista jäsentymistä, jossa jäällä tapahtuneet tapahtumat sijoittuivat selvemmin erottuvalle alueelle.
Lineaarinen diskriminanttianalyysi kerrostetulla viisinkertaisella ristiinvalidoinnilla kvantifioi tämän numeerisesti:
| Piirrejoukko | Tasapainotettu tarkkuus | Herkkyys | ROC-AUC |
|---|---|---|---|
| Huippukinemaattinen (perinteinen) | 50,0 % | 0,0 % | 64,8 % |
| IFS:n rakenteellinen | 59,0 % | — | 82,2 % |
Luokkaepätasapaino 11,0:1 (n = 4 402). Perinteisen joukon nollaherkkyys kertoo siitä, että yksiulotteinen piirreavaruus ei pysty erottamaan luokkia, jotka vaihtelevat usealla mekaanisella ulottuvuudella.

Mann–Whitneyn U-testit koko aineistossa tunnistivat IFS:n rakenteellisia suureita, joiden ero jäällä ja jään ulkopuolella tapahtuneiden tapahtumien välillä oli suuri ja mekaanisesti tulkittavissa.
| Suure | Jäällä (mediaani) | Jään ulkopuolella (mediaani) | Vaikutuskoko |rbc| |
|---|---|---|---|
| Lineaarisen kiihtyvyyden huipukkuus | 6,07 | 8,50 | 0,348 |
| Aaltomuodon vinous | 1,88 | 2,37 | 0,340 |
| Kesto yli 10 % huipusta | 54 ms | 44 ms | 0,208 |
| Rotaation ja lineaarisen huippuarvon suhde | 6,89 | 4,94 | 0,191 |
Kaikki p < 0,001. Jäällä tapahtuneilla tapahtumilla huipukkuus ja vinous ovat pienempiä — aaltomuodot ovat leveämpiä ja symmetrisempiä kuin jään ulkopuolisille tapahtumille tyypilliset kapeat, voimakkaasti huipukkaat transientit — ja lisäksi kuormitus kestää pidempään ja rotaatio–translaatio-kytkentä on vahvempi. Tämä esitetään mekanistisena havainnollistuksena, ei tyhjentävänä analyysina: massan ja kudoksen välityksellä välittyvät pitkittyneet iskut tuottavat laajaa ajallista ja mekaanista kompleksisuutta, kun taas anturihäiriöt tuottavat lyhyitä, rotaation suhteen informaatiota sisältämättömiä transientteja.

Rajattu vain pelijaksoihin — jäällä (n=367) vs. vaihtopenkillä istuessa (n=294), molemmat samalla aikavälillä ja molemmat tunnistuskynnyksen yläpuolella — joten luokittelu heijastaa välttämättä aaltomuodon rakennetta, ei ajoitusta.
| Piirrejoukko | Tasapainotettu tark. | ROC-AUC (RF) | ROC-AUC (HGB) |
|---|---|---|---|
| Huippuarvot (6 muuttujaa) | 53,2 % ±3,1 | 53,0 % | 55,9 % |
| IFS (111 muuttujaa) | 67,4 % ±3,5 | 74,2 % | 73,2 % |
| Yhdistetty (117 muuttujaa) | — | 74,0 % | 73,5 % |
IFS-muuttujat syötettiin ilman tehtäväkohtaista piirteiden valintaa tai viritystä. Piirrejoukkojen yhdistäminen ei lisännyt erottelukykyä pelkkään IFS:ään verrattuna — mikä on sopusoinnussa ortogonaalisuuden kanssa: huippuarvot eivät sisällä tässä tehtävässä informaatiota, jota IFS ei jo sisältäisi. Yhdistetyn mallin 20 tärkeimmän piirteen joukosta kaikki 20 olivat IFS-joukosta: aaltomuodon huipukkuus, värähtelyn selkeys (vibration clearance), vaiheen vaimenemisaika, spektrin entropia ja VBA-rotaatioreitin pituus sijoittuivat korkeimmalle.
Signaalit otettiin 1000 Hz:n taajuudella, kulmanopeus alipäästösuodatettiin (4. kertaluvun Butterworth, 165 Hz:n rajataajuus). Pääkomponenttianalyysi standardoiduille muuttujille; ortogonaalisuus laskettiin jäännösvarianssina sen jälkeen, kun IFS-muuttujat oli projisoitu perinteiseen pääkomponenttiavaruuteen. Satunnaismetsä (300 puuta) ja histogrammipohjainen gradienttitehostus -luokittelijat, kerrostettu 5-kertainen ristiinvalidointi, tasapainotetut luokkapainot. Python 3.12, scikit-learn 1.4, SciPy 1.13.
Demonstraatioaineisto on peräisin kahdelta suomalaiselta naisten jääkiekkojoukkueelta 19 ottelun ajalta; yleistettävyys muihin lajeihin, populaatioihin tai pelitasoihin jää nykyisen työn ulkopuolelle. Vammalopputulosaineistoa ei ollut saatavilla, joten IFS:n rakenteellisten piirteiden ja vammojen välistä yhteyttä ei tässä tutkittu — eikä voitu tutkia. Piirrejoukko suunniteltiin tälle anturijärjestelmälle ja mastoidialueen sijoitukselle, ja se vaatii riippumattoman validoinnin muilla järjestelmillä.
Tutkivaa, julkaisematonta pohdintaa muista lajeista ja sovelluksista — selvästi hypoteeseiksi merkittynä, ei näytöksi.