Moniulotteinen esitys urheilussa tallennetuista pään liikkeen aaltomuodoista — jokainen tallennettu isku tulkitaan rakenteellisten, rotaatio–translaatio-, spektri- ja artefaktialueiden avulla sen sijaan, että se tiivistettäisiin yhteen ainoaan lukuun.
Päätelmät perustuvat pääkomponenttianalyysiin, jossa oli 4 402 pään liikkeen tapahtumaa 34 huippujääkiekkoilijalta — katso Tulokset.
Holbournin leikkausvenymähypoteesista Gennarellin kädellistutkimuksiin sekä HIC- ja BrIC-kriteereihin — kahdeksankymmentä vuotta näyttöä siitä, että iskut eroavat toisistaan laadultaan eivätkä vain suuruudeltaan, ja silti ei ole standardia, joka lukisi aaltomuodon sellaisena kuin se on.
Tavalliset puettavat anturit raportoivat lineaarisen kiihtyvyyden huippuarvon ja kulmanopeuden huippuarvon: kaksi skalaariarvoa, jotka tiivistävät koko 75 millisekunnin tapahtuman. Se toimii karkeana voimakkuusjärjestyksenä. Se hävittää kuitenkin kaiken sen, miten tapahtuma eteni — aaltomuodon, rotaatio- ja translaatioliikkeen välisen ajoituksen sekä taajuussisällön.
Kaksi tapahtumaa, joilla on täsmälleen sama huippuarvo, voivat erota selvästi kestoltaan, symmetrialtaan ja spektriltään. Huippuarvoihin perustuva kuvaus ei näe näitä eroja. Impact Feature Space on rakennettu esittämään juuri ne.

Jokaisesta tallennetusta tapahtumasta tulee piste moniulotteisessa avaruudessa. Hyväksytyssä käsikirjoituksessa tämä jäsenneltiin neljään alueeseen; työnä oleva analyysiputki on sittemmin laajentunut kuuteen. Kummassakin tapauksessa kyse on jäsennellystä kuvauksesta — ei yksittäisestä skalaarisesta yhteenvedosta.
Huipukkuus (kurtosis), vinous, kesto, alku ja vaimeneminen — onko tapahtuma terävä transientti vai pitkittynyt, jakautunut kuormitus?
Lyhyet korkeataajuiset impulssit verrattuna pidempään, matalataajuisempaan kontaktiin — ja miten tämä sisältö muuttuu tapahtuman aikana.
Kuinka suuri osa liikkeestä on rotaatiota, miten se ajoittuu lineaariseen liikkeeseen nähden ja miten nämä kaksi ovat kytkeytyneet toisiinsa.
Mihin suuntaan liike keskittyy ja kuinka vakaana tämä suunta pysyy tapahtuman aikana.
Rotaatioenergian jakautuminen aksiaali-, koronaali- ja sagittaalitason komponentteihin.
Kuinka kuvioitunut tai epäsäännöllinen aaltomuoto on riippumatta sen suuruudesta tai taajuudesta.
Aktiivisen pelin aikana tallennetuista 661 tapahtumasta — jäällä tapahtuneet kontaktit verrattuna vaihtopenkillä istuessa tallennettuihin tapahtumiin, jotka molemmat ylittivät saman tunnistuskynnyksen ja sijoittuivat samaan aikaikkunaan — huippukinemaattiset piirteet luokittelivat sattumanvaraisella tasolla (ROC-AUC 53–56 %). IFS:n rakenteelliset piirteet, joita käytettiin ilman tehtäväkohtaista viritystä, saavuttivat 73–74 %:n AUC-arvon kahdella eri luokittelijaperheellä.
Tapahtuman konteksti varmistettiin riippumattomasti erillisellä pelaajaseurantajärjestelmällä, eikä sitä johdettu anturidatasta itsestään.

Demonstraatioaineisto on naisten huippujääkiekkoa. IFS:n kuusialueinen rakenne ei periaatteessa ole lajikohtainen — ja tämä on hypoteesi, joka kannattaa nimetä selvästi, ei tulos.
Toistuva, tarkoituksellisesti suunnattu matalan suuruusluokan kuormitus.
HypoteesiLyhyet, jäykät ja korkeataajuiset kontaktikuviot.
HypoteesiPitkittynyt, kehon massan välittämä jääkontakti.
HypoteesiUrheilijakohtaiset perustasot kauden altistuksen yli.
Kerronnallisia katsauksia lineaarisen ja rotaatiokiihtyvyyden historiasta, aivotärähdyksen ja aivovamman terminologiasta sekä kallon sisällä tapahtuvista mekanismeista.
Holbournista (1943) ja kädellistutkimuksista HIC- ja BrIC-kriteereihin sekä UN R22.06 -kypäräkokeen vinoiskuun: miten selitys päävammoille kehittyi.
Lue →Miten termit kehittyivät ja miksi käyttö eroaa englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisissä kliinisissä perinteissä.
Lue →Päänliikkeestä kudosmuodonmuutokseen, aksoniin ja solukalvoon, neurometaboliseen kaskadiin, toipumiseen ja pitkäaikaisiin seurauksiin.
Lue →Viskoelastinen aivokudos Mittauksesta merkitykseen Kaikki artikkelit
Moniulotteinen esitys puettavien anturien tallentamista pään liikkeen aaltomuodoista. Menetelmä on kehitetty Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan psykologian osastolla.